Taloutemme on globaalia, ihmisten liikkuminen on globaalia, ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos ovat globaaleja ongelmia. 1800-luvulla maailmassa oli ensimmäistä kertaa maapallon historiassa yli miljardi ihmistä. Nyt ihmisiä on kahdeksan miljardia ja määrän oletetaan lisääntyvän ja kääntyvän tämän jälkeen hienoiseen laskuun. Eikö se, että työntekijöitä on enemmän tarkoita, että työtä on per ihminen vähemmän? Eikö se, että tekniikka on kehittynyt ja työnteko tehostunut tarkoita sitä, että vähemmällä työajalla saadaan enemmän aikaan? 

Kuinka paljon meidän pitää saada päivässä tehtyä, jotta saavutamme sen että..? Maailma on valmis..? Miksi me teemme tuottavaa työtä lisää ja lisää? Kuinka korkealle hyvinvointimme pitää nousta? Milloin on tarpeeksi?

Tulevaisuudessa 30 tuntia viikossa töitä 40 tunnin sijaan?

Sanna Marin kertoi linjapuheessaan, että seuraava iso tavoitteemme pitäisi olla kuuden tunnin työpäivä. Tästä nousi haloo ja perusteena miksi ei on se, että talous ei kestäisi tätä. Talous – järjestelmä, jonka ihminen on luonut. Maapallolle olisi parempi, kun tekisimme ja tuottaisimme vähemmän. Mutta talous kärsii. Ihmisen työkalu – talous.

Kahdeksasta miljardista ihmisestä kaikki ei toki ole työikäisiä tai työkykyisiä. Mutta riittääkö kaikelle työikäiselle ja -kykyiselle työtä 8 tuntia päivässä 40 tuntia viikossa? Ja mitä työtä se on tulevaisuudessa? Euroopassa maailman väestö vanhenee, kun taas esimerkiksi Afrikassa työikäinen väestö kasvaa. Tämä aiheuttaa väistämättä siirtolaisliikettä. Me tarvitsemme Euroopassa tulevaisuudessa lisää työikäistä väestöä.

Osmo Soininvaara totesi Ylen Politiikkaradion haastattelussa, että jo 80-luvulla meidän elämämme oli laadultaan hyvää. Meillä oli silloin jo riittävästi tavaraa. Nyt suomalaisissa kotitalouksissa on joidenkin arvioiden mukaan yli 100 000 yksittäistä esinettä, ja määrä on kasvava. Jos kerran hyvinvointimme on riittävällä tasolla ollut jo noin kolme-neljä vuosikymmentä ainakin ja kulutusta tulisi vähentää mitä työtä teemme tulevaisuudessa ja mikä on tämän työn tuottama arvo? Tehdään vähemmän kertakäyttö hyödykkeitä, pikamuotia ja muuta romua maailmaan. Kierrätetään ja hyödynnetään paremmin jo olemassa olevaa ja lisätään ihmisten kanssa ja lähellä työtä niin väitän, että hyvinvointimme lisääntyy. Mutta se tulee korjata, että esimerkiksi hoivatyöstä ei makseta samaa palkkaa, kuin ns. tuottavasta työstä. Hoivatyö ja ihmisten kanssa tehtävä työ luo meille aidosti hyvinvointia. Sitä pitäisi arvostaa ja siitä pitäisi myös maksaa sama raha kuin muusta koviin arvoihin perustuvasta työstä.

Ympäristöpolitiikan tulisi olla enemmän globaalia päätöksentekoa

Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Venäjän tai Intian kasvavista jäteröykkiöistä? Siksi, että maapallo on maapallo, joka kärsii ihmisen toiminnasta. Ihmisen vetämät maiden rajat haittaavat tässä kohtaa globaalia päätöksen tekoa ympäristönsuojeluun ja ilmastonlämpenemisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Se päätyykö roska Itämereen, Atlanttiin vai Välimereen pitäisi kiinnostaa yhtä paljon ja kaikkia ja kaikkialla. Silti ympäristöpolitiikkaa nysvätään jokainen maa tahollaan oman maan rajojen sisäpuolella. Katsottaisiin kiertotaloutta ja jätteen käsittelyä maailmanlaajuisesti kokonaisuutena. Katsotaan työelämää ja hyvinvoinnin luontia maailmanlaajuisena kokonaisuutena. Hyvinvoinnin lisääminen kestävästi kaikkialla maailmassa on meidän kaikkien etu.

 

Ajatus kuuden tunnin työpäivästä olisi meidän kaikkien etu

Työtä riittäisi useammalle maailmassa ja työtä tehtäisiin vähemmän ja vapaa-ajalle jäisi enemmän aikaa – hyvinvointi lisääntyisi. Se lisäisi hyvinvointia, koska ihminen ei ole tehokkaimmillaan koko kahdeksan tunnin työpäivää. Sen sijaan kuuden tunnin työpäivän voisi tehdä tehokkaammin työtä ja saada saman verran aikaan kuin kuuden tunnin työpäivässä. Siirretään painotusta enemmän hoiva- ja hyvinvointityöhön ja tuotetaan vähemmän turhaa tavaraa maapallolle vain siksi, että taloutemme kärsii, jos emme tuota ja ostaa turhaa roinaa.

-turuntimantti-